Sipoonkorpi
Luonnonsuojeluliitto ja Natur och Miljö esittävät Sipoonkorven (Sibbo Storskog) suojelemista kansallipuistona. Esitykseen sisältyy valtion sekä Helsingin ja Vantaan kaupunkien omistamia metsiä noin 2700 hehtaaria.
Lehdistötiedote ja lisämateriaalia Sipoonkorvesta löytyy SLL:n sivuilta.
3 kommenttia:
Hyvä ja oikein ajoitettu kannanotto järjestöiltä. Ilahduttavaa, että heti alussa sanotaan: "Sipoonkorpi on valtakunnallisesti tärkeä sekä luonnolle että virkistyskäytölle". Juuri näin. Entistä pressaehdokasta lainaten luonnon ja ihmisen vastakkainasettelun aika on ohi kaupunkien ja erilaisten elinympäristöjen suunnittelussa. Ei tarvitse olla biologi voidakseen vaikuttavasti argumentoida viheralueen merkityksestä, myös yhteiskuntatieteilijän tai humanistin papereiden pitäisi riittää :).
Viheralueiden, metsien ym. nykyiset käyttötarkoitukset ja merkitykset ihmisille tulisi kartoittaa nykyistä oikea-aikaisemmin ja kattavammin kaupunkisuunnitteluprosesseissa. Ei vasta asemakaavavaiheessa vaan jo yleiskaava- ja osayleiskaavavaiheissa. Näin säästyttäisiin monelta ahdistavalta ja pitkittyneeltä kaavoituskiistalta.
Mitkä sitten olisivat ne viestinnälliset ja tekniset välineet, joilla kaupunkilaisten näkemykset oman elinympäristönsä kehittämisestä saataisiin paremmin kaupunkisuunnitteluviraston ja päättäjien käyttöön? Kyselyt? Laajempi koteihin tiedottaminen? Internet-palstat? Yleiskaava-tv-ohjelma? Mikä? Ettei vuorovaikutus typistyisi tähän tuttuun ja hieman kosmeettiselta vaikuttavaan ja kankeaan prosessiin: viraston suunnitelmien esittelyiltoihin, asukasyhdistysten valituksiin ja lautakunnan vastauksiin.
Jotta myös kaupunkilaisille suotaisiin mahdollisuus laajentaa perspektiiviään ja mahdollisuuksiaan osallistua keskusteluun, he tarvitsevat nykyistä enemmän helposti saatavilla olevaa tietoa eri alueista ja tulevaisuuden skenaarioista. Ksv:n nettisivut eivät riitä kaikenikäisten tietolaariksi. Tiedotusta voidaan ilman muuta tehostaa ja kaupunkilaisilta saatuja näkemyksiä kerätä, käsitellä, analysoida tarkemmin ja laajemmalla kokonpanolla, erilaisia arvoja punniten. Tämä vain vaatii niitä maailmankuuluja, uhanalaisia resursseja ja tahtoa.
Henkilökohtaisesti ajattelen, että kaupunkivihreä lähtee jo kukkaruukkuvihreästä ja parvekevihreästä. Helsinki on meidän kotimme ja kyllä minusta jokaisella on oikeus kommentoida ja keskustella sitä, miten asioita kotona tehdään.
Valtaosa Helsingin vihrealueista on aivan muuta kuin metsää.
Minusta tuntuu hassulta että keskusteluita aluiden asioista järjestetään usein vasta jos niitä ollaan muuttamassa jotenkin radikaalimmin. Sensijaan aika vähän kerätään jo vakiintuneiden alueiden asukkailta ja käyttäjiltä tietoa siitä, mikä ympäristössä toimii ja mikä ei.
Nimenomaan. Aktiivista ja oikea-aikaista tiedonkeruuta, analysointia ja raportointia tarvittaisiin. pelkkä tiedottaminen kaavamuutosvaiheessa ja valitusoikeus on passivoiva tyyli.
Helsingin pitää iloita aktiivisista, ympäristöstään välittävistä asukkaistaan ja pyrkiä ehdottomasti kartoittamaan ne maan hiljaistenkin näkemykset. Se on huomattavasti järkevämpi vaihtoehto kuin joukko välinpitämättömiä helsinkiläisiä vähät välittämässä elinympäristönsä laadusta seassaan pari hassua ainaista valittajaa.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu