perjantaina, huhtikuuta 07, 2006

Lääkärinkadun pohjoispuoleisen Keskuspuiston eteläreunan (korttelin 627) kaavoitussuunnitelmista ja –historiasta

Kaavoitushistoriaa

Asemakaava-arkkitehti Bertel Jung laatiessaan v. 1911 Helsingille yleiskaavaa korosti Keskuspuistoa kaupungin "keuhkoina", varoittaen rakentamasta sinne mm. julkisia rakennuksia. Jung: "Lopuksi haluaisin tuoda esiin sen seikan tärkeyden, että niitä alueita, jotka luovutetaan virkistyskäyttöön, ei tulevaisuudessa millään tavalla käytettäisi sellaisiin tarkoituksiin, jotka ovat niille vieraita, kuten esim. huvila- tai sairaala-alueiksi".

Kaupunginhallitus päätti 2.12.1968 varata korttelista 627 tontin no 2 Syöpäsäätiölle, tontin 1 ollessa varattu 30.3.1967 sairaanhoitokoululle. STM hylkäsi 26.10.1969 Helsingin kaupunginhallituksen Laakson sairaalan laajentamishakemuksen ja KHO hylkäsi korttelin 627 asemakaavan 12.11.1973, mutta alue varattiin julkista palvelutoimintaa varten. Kaupunginhallituksen käsiteltyä 23.6.1974 Juha Klemolan ponnen "liittää kortteli 627 Keskuspuistoon ulkoilualueena sairaanhoito-oppilaitoksen hankkeen rauettua" pohjalta kantakaupungin ja Keskuspuiston osayleiskaavoja, kortteli 627 kuitenkin jäi molempien osayleiskaava-alueiden ulkopuolelle.

Kaupunginhallitus ilmoitti 29.3.1979 kaupunginvaltuustolle, etteivät syöpäsairaalan ja sairaanhoitajakoulun rakentaminen kortteli 627:n alueelle olleet enää ajankohtaisia. KSL ehdotti 28.5.1981 korttelialueen 627 aiemmat suunnitelmat muuttuneiksi tai peruuntuneiksi. Sisäasianministeriö vahvisti 9.12.1981 kyseistä aluetta tarkoittavan kaavoittamattoman alueen puistoksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.11.2003 valtuutettu Paavo Arhinmäen (vas.) ponnen, jonka mukaan Keskuspuiston kokoa ei saa pienentää.

Kaavoitussuunnitelma

Helsingin kaupungin omistama suunnittelualue kattaa Lääkärinkadun pohjoispuoleisen ja Mannerheimintie 71-79:n talojen takana sijaitsevan 4 hehtaarin alueen, jonne on suunnitteilla pienkerrostaloja eli nk.kaupunkivilloja. Kaavoitettavasta kerrosneliömetrimäärästä ja asukasmäärästä on esitetty eriäviä tulkintoja. Mahdollinen rakennusprojekti kestäisi viitisen vuotta, uhaten erittäin uhanalaista lehtonata –kasvia ja Laakson lehtometsää, satakielen kasvuympäristöä, lisäten alueen melu- ja saastekuormitusta, uhaten sen hydrologista tasapainoa ja alueen lävitse kulkevia ulkoilureittejä sekä häiriten alueen asukkaita, ulkoilijoita ja läheistä leikkipuistoa.

Kaavoitusta on perusteltu mm. suurten perheasuntojen tarpeella, asuntojen yleisen hintatason alentamisella tarjontaa nostamalla ja sillä että Helsingin pitää uusien suurien kaavoituskohteiden (kuten Jätkäsaari, Hernesaari, Keski-Pasila) lisäksi myös kaavoittaa nykyisen kaupunkirakenteen sisään, jotta Yleiskaavan asunto-ohjelman tavoitteissa pysyttäisiin. Kaavoitussuunnitelman toteutuminen riippuu viime kädessä siitä, millaiseksi Yleiskaavan ja aluetta koskevien vanhojen päätöksien hierarkkinen ja legaalinen suhde tulkitaan. KSL:n kokouksessa 15.12.2005 kaavoituksen tutkimista kuitenkin päätettiin jatkaa, ja alueen luontoarvot ovat Uudenmaan ympäristökeskuksessa selvitettävänä.

Osallistuminen, osallisuus ja osanotto

Kesällä 2005 Lääkärinkadulta alkavan ulkoilutien varren puihin kiinnitetyissä A4 –tiedotteissa kerrottiin että alueelle kaavoitettaisiin nk. kaupunkivilloja. Kun asiasta tiedusteli KSV:lta, sieltä kerrottiin että Meilahden yläasteella järjestettäisiin 5.10 keskustelutilaisuus asiasta. Kaikki tilaisuudessa käytetyt puheenvuorot vastustivat kaavoitussuunnitelmaa sen kaikissa muodoissaan. Tilaisuudessa kiersi myös nimilista, jonka pohjalta perustettiin sähköpostilista ja myöhemmin blogi (keskuspuisto.blogspot.com), jotka otti ylläpitääkseen Michael Perukangas. Myös varatuomari Juha Jakonen on perustanut aiheeseen liittyvän Laakson asemakaava –keskusteluryhmän.

Alueen viheralueena säilyttämisen puolesta on kerätty useita tuhansia allekirjoituksia. Lisäksi on kerätty Keskuspuistoon liittyviä tarinoita, valokuvia ja lasten Minun Keskuspuistoni –aiheisia piirroksia. Piirrokset, valokuvat, kannanotot, tarinat, lehtileikkeet ja nimilistat sisältävä kansio toimitettiin Kaupunkisuunnittelulautakunnan 8.12. kokoukseen 8.12., ja lautakuntalaisista Mari Puoskari ja Kimmo Helistö (vihr.), Paavo Arhinmäki (vas.) ja Laura Kolbe (kesk.) ottivat sen vastaan, lautakunnan puheenjohtaja Maija Anttilan evättyä kansalaisvaltuuskunnalta audienssin.

Sunnuntaina 6.11.2005 kymmenien talkootyöläisten voimin järjestetyssä ”Ei enää palaakaan Keskuspuistosta” –karnevaaleissa kuultiin lauluesityksiä ja puheenvuoroja, osallistuttiin yhteisöteatteriin, suunnistettiin ja lopuksi muodostettiin ihmisketju Hilla Blombergin johdolla. Mukana melko hyytävissä sääoloissa oli tuhatkunta ihmistä, ja tilaisuus uutisoitiin Helsingin Uutisissa, Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Kymmenen Uutisissa. Lisäksi tilaisuudesta koottiin noin 40 minuutin filmi, jonka kuvasi, koosti ja leikkasi Erkki Pirtola.

Jouluaatonaattona 23.12.2005 julisti Meilahden seurakunnan kappalainen Hannu Ronimus samalla paikalla Metsän joulurauhan. Lisäksi kuultiin joulukertomus Siboné Orozan lukemana ja joululauluja Helsingin Kannel-Kuoron laulamana.

2 kommenttia:

5:03 ip. , Blogger Michael Perukangas kirjoitti...

Vihreän valtuustoryhmän kannanotto

Tiedotusvälineille Helsinki 2.12.2005


Helsingin Vihreä valtuustoryhmä:
Ei rakentamista Lääkärinkadun puistoon

Helsingin vihreän valtuustoryhmän mielestä Lääkärinkadun alue on
toiminnallisesti osa Keskuspuistoa ja se kannattaa jatkossakin säilyttää
viheralueena. Lääkärinkadun metsä ja puisto ovat tärkeitä
virkistyspaikkoja paitsi seudun asukkaille, myös kaikille Keskuspuiston
käyttäjille. Aivan puiston vieressä sijaitsee alueen tärkein lasten ja
nuorten leikkipaikka urheilukenttineen ja skeittiramppeineen.
Lääkärinkadun metsässä on myös keskeisiä luontoarvoja.

- Yleiskaavaa laadittaessa ei ollut tiedossa, että alueella sijaitsee
uhanalaisen lehtonadan ainut esiintymä Helsingin alueella. Luontoarvojen
huomioonottaminen näyttäisi pienentävän mahdollista rakennusaluetta niin
paljon, ettei puistoa kannata uhrata, sanoo vihreän valtuustoryhmän
puheenjohtaja Otto Lehtipuu.

Nykyisen puiston paikalle on suunniteltu asuinrakentamista, esimerkiksi
kaupunkivilloja. Vaikka Vihreä valtuustoryhmä kannattaa
täydennysrakentamista, sitä ei voida tehdä minne tahansa perehtymättä
huolellisesti kunkin alueen ominaispiirteisiin.

- Erityisesti sosiaalidemokraattiset valtuutetut jaksavat muistuttaa,
että täydennysrakentamiskohteiden vastustaminen hankaloittaa
asunto-ohjelman tavoitteiden toteutumista. Uusia asuntoja ei voida
kuitenkaan rakentaa pilaamalla nykyisten helsinkiläisten
asuinympäristöä. Lääkärinkadun puiston säilyttäminen viheralueena ei
ratkaisevasti muuta Helsingin asuntotilannetta, sillä alueelle
voitaisiin ilmeisesti rakentaa vain reilu sata asuntoa, sanoo
kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Mari Puoskari.

Asiaa käsitellään ensimmäisen kerran Helsingin
kaupunkisuunnittelulautakunnassa 8.12.

Lisätietoja:

Mari Puoskari, valtuustoryhmän varapuheenjohtaja,
kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen
p. 050 537 2595

 
5:37 ip. , Blogger Michael Perukangas kirjoitti...

Erityisesti suojellusta lehtonadasta "Festuca gigantea" tehdään konsulttityönä selvitys. Selvityksen ohjausryhmässä on edustus
kaupunkisuunnitteluvirastosta, Helsingin ympäristökeskuksesta, Uudenmaan
ympäristökeskuksesta ja rakennusvirastosta. Konsulttina toimii Enviro Oy.

Alueella, lehtonadan kasvupaikan luona alkaen keskiviikosta 17.5. tehdyt maaperänäytteet liittynevät ainakin osittain tähän selvitystyöhön; lisäksi tutkitaan pohjaveden syvyyttä ja virtauksia ja maaperän kelvollisuutta rakentamiseen yleensä.

Lehtonata -selvityksen on tarkoitus olla valmistunut syksyllä kasvukauden päätyttyä, ja tämän selvityksen on määrä vaikuttaa mahdolliseen asemakaavaluonnokseen. Luonnoksesta on tarkoitus järjestää palaute-/keskustelutilaisuus sen valmistuttua luultavimmin loppusyksystä.

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu