keskiviikkona, elokuuta 13, 2008

Stansvikin harju takaisin, tästä on hyvä jatkaa

Eilisen ympäristölautakunnan (12.8) yksimielinen päätös palauttaa Tahvonlahden harju takaisin luonnonsuojeluohjelmaan oli suuri voitto luonnonsuojelulle. Ulkopuolelle jäivät mm. Mustakupu ja Harmakari, mutta onneksi näitä ulkoluotoja eivät uhkaa raskaat maankäyttösuunnitelmat. Mutta keskustelu jatkuu. Seuraavassa kokouksessa käsittelemme näillä näkymin Helsingin kaupungin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa, tuttavallisemmin LUMO. Siinä erimielisyyden kohteena on ollut metsänhoidolliset linjaukset ja kuinka turvata Helsingin metsien monimuotoisuus. Alla luonnonsuojeluohjelmaan tekemäni muutosesitys perusteluineen.

Esitän, että luonnonsuojeluohjelmaan liitetään mukaan Tahvonlahdenharju, joka on poistettu nykyisestä luonnoksesta kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta totesi lausunnossaan, että Tahvonlahdeharjun ja Stansvikin kartanoympäristön rauhoitus on vastoin yleiskaavassa ja yleissuunnitelmassa alueelle osoitettua virkistyskäyttötarkoitusta. Mielestäni tämä ei ole riittävä peruste kohteen poistamiseksi luonnonsuojeluohjelmasta. Sen sijaan alueen rauhoittamiseksi on useampi, painavampi peruste:

Tahvonlahdenharju on luokiteltu ykköskohteeksi kallioperän ja maaperän arvokkaat luontokohteet Helsingissä –selvityksessä. Ykköskohteiden säilymistä pidetään ensiarvoisen tärkeänä. Soraharjulla todetaan olevan luonnonsuojelu- ja opetusarvoa.

Mielestäni kaavoituksella ja kaavamerkinnällä luo (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue) ei voida riittävän hyvin turvata Tahvonlahdenharjun säilyminen. Luonnonsuojelualueena Taivallahdenharjulla olisi selkeämpi status ja kohteen hoitoon olisi helpompi varata määrärahoja.

Luonnonsuojelualueena alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmasta vastaisi Helsingin ympäristökeskus ja suunnitelman vahvistaisi Uudenmaan ympäristökeskus. Alueen ollessa suojelukohteena voidaan alueen luontoarvot huomioida riittävästi ja tehdä ennallistavia suunnitelmia. Alueelle on levinnyt mm. alkuperäistä lajistoa uhkaava kurtturuusu, jonka Suomen ympäristökeskus on nimennyt helposti leviäväksi koristekasviksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on huolissaan että Taivallahdenharjun virkistyskäyttö on uhattuna, jos kohde rauhoitetaan. Mielestäni huoli on turha. Varsinkin jos kohde suojellaan ensisijaisesti maisemallisista ja geologisista syistä ei se rajoita alueen virkistyskäyttöä.

Myös lepakoiden elinolosuhteiden huomioiminen ei vaadi alueelle käyttörajoitusta. Seurasaaren lepakot ovat hyvä esimerkki siitä, että ahkerasti käytetty ulkoilukohde voi toimia myös lepakoiden elinalueena. Sen sijaan metsien liiallinen hoito ja harvennushakkuut voivat olla uhkana lepakkokannan viihtyvyydelle.

Tunnisteet: , ,

1 kommenttia:

1:09 ip. , Blogger Unknown kirjoitti...

Niin, siis Tahvonlahdenharju, ei Taivallahdenharju ;-)

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu