Uusien siirtolapuutarhojen eko-sosiaaliset kriteerit

Helsinki suunnittelee rakentavansa tai laajentavansa siirtolapuutarhatoimintaa Helsingissä. Aihe on kirvoittanut mm. Oulunkylä-seuraa kirjoittamaan aiheesta Hesarin mielipidesivuille. Vihreiden hallitusryhmä pyysi viheraluetyöryhmältä asiasta kannanottoa. Kaupunginhallitus käsitteli siirtolapuutarhaselvitystä kesäkuun kokouksessaan. 

Viheraluetyöryhmän näkemykset uusista siirtolapuutarhapalstoista ja kesämajoista sekä olemassa olevien laajennuksista

Selvitys on hyvin pintapuolisesti tehty, eikä siinä ole kovinkaan hyvin selvitetty ehdotettujen laajennus- tai uudisaluiden käyttö-, virkistys- ja luontoarvoja. Ennen kuin ehdotetuista viidestä kohteesta valitaan kaksi uudiskohdetta jatkosuunnitteluun, on niitä vertailtava ennen kaikkea sen perusteella  mitä siirtolapuutarhan perustamisen myötä menetetään. Työryhmän mielestä  kesämajojen ja viljelypalstojen perustaminen on monasti siirtolapuutarhoja luontevampi ratkaisu, koska ne eivät vaadi alueen aitaamista ja säilyvät täten paremmin julkisena virkistysalueena ja yhteisenä viheralueena. Mielestämme toimivin ratkaisu on nykyisten puutarhojen laajentaminen. Näissäkin on muutama kyseenalainen hanke. 

Siirtolapuutarhan tulisi täyttää seuraavat kriteerit:

- Alue on toimivan joukkoliikenteen piirissä

- Alue ei ole liikenneväylien pahimmalla melu- ja saastealueella

- Alueen varaaminen siirtolapuutarhaksi ei heikennä kaupunginosien muita virkistysarvoja

- Siirtolapuutarhan sijoittaminen ei tuhoa paikallisia luontoarvoja tai katkaise viheryhteyksiä

- Ei muuta alueen kulttuurimaisemaa 

Seuraavaksi kohdekohtaiset kommentit koskien ehdotettuja laajennuksia tai uusien siirtolapuutarhojen ja kesämajojen perustamisesta. Varsinkin saarten osalta ja muilta ulkopaikkakuntien alueiden suunnittelun osalta on tehtävä yhteistyötä paikallisen kunnan ja alueen muiden toimijoiden (metsähallitus, virkistysalueyhdistys) kanssa. 

Vanhojen laajennukset:

Olemassa olevista kesämaja-alueista etenkin Kivinokkaa ja Vasikkasaarta pitäisi kehittää ja niiden asemaa vahvistaa. Kivinokan alue on kaikille avointa yleistä virkistysaluetta ja se on julkisten kulkuyhteyksien päässä. Lisäksi alue on kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue, joka integroituu hyvin Kulosaaren kartanoympäristöön sekä Herttonimen siirtolapuutarhaan. Vasikkasaareen on myös toimiva vesiliikenneyhteys. 

Pukkilan ja Klaukkalanpuiston laajennukset ok. Klaukkalanpuistosta on varattava palstoja päiväkotien ja koulujen yhteiskäyttöön.

Työryhmän mielestä Kumpulan puutarhan laajentaminen katkaisisi toimivan viheryhteyden pohjois-eteläsuunnassa. Lisäpalstamäärä on alhainen. 

Oulunkylässä laajennusta ei tule rakentaa joen metsäalueelle saakka vaan toteuttaa pienempänä kuten raportissakin todetaan. Joen itäpuolenen rakentaminen (Savelanniitty) sulkee maisemaa ja heikentää luultavasti alueen viheryhteyden toimivuutta. On hieman arveluttavaa rakentaa nykyiselle tulva-alueelle, joka vaatisi tulvapenkereiden rakentamisen. Lisäksi on tarpeen että mahdolliset vlijelypalstamenetykset korvataan ja niille osoitetaan toinen alue.

Ruskeasuon laajennus tulisi kohdentaa ainoastaan etelään, laajennuksen itäosat, jotka ulottuvat Keskuspuistoon pitää jättää pois. Keskuspuiston nakertaminen siirtolapuutathan nimissä on erittäin arveluttavaa!

Uudet siirtolapuutarhat:

Longinojan uudiskohde uhkaa linnustollisesti arvokasta aluetta. Ei tulisi toteuttaa.

Länsi-Herttoniemi on myös linnustollisesti arvokas ja maisemallisesti hieno kokonaisuus, jonka puutarha todennäköisesti pilaisi. Maankäytöllisesti (yliopisto, Viikin koetila) vaikea kohde.

Malminkartanon Mätäjoen mutkaan suunniteltu puutarha muuttaisi alueen nykyistä käyttöä ja muuttaisi avoimen peltomaisema. Soveltuisi paremmin viljelypalsta-alueeksi. 

Tuomarinkylän avoin peltomaisema pitää myös säilyttää.

Maununnevaa ei tule sulkea yleiseltä viherkäytöltä. Aluetta voisi suunnitella palstaviljelykäyttöön.

Siltamäessä pitää turvata pohjois-eteläsuuntainen viheryhteys.

Granön saari pitäisi poistaa ja liitosalueen siirtolapuutarha suunnitella osayleiskaavan yhteydessä eikä sitoa sitä heti alussa saareen, johon ei toistaiseksi ole olemassa toimivaa vesiliikenneyhteyttä.

Sipoonkorven kehittäminen ja mahdollisten kesämaja- ja leirintäaluekokonaisuuden suunnittelu tulee ehdottomasti toteuttaa yhteistyössä Metsähallituksen, Vantaan kaupungin ja Sipoon kunnan kanssa. Alueen ulkoilu- ja polkuverkostoa sekä nykyisiä leiriytymisalueita ollaan parantamassa (ks. alla oleva raportti). Nämä toimenpiteet tulee huomioida alueen suunnittelussa. Pitäisi pohtia kannattaisiko alueella kehittää enemmänkin kertaluontoista luontoharrastusta (patikointi ym.) ja retkeilyyn liittyvää yöpymistä (laavut, yksittäiset mökit, leiriytymisalueet).

 

SELVITYKSIÄ

Sipoonkorpea koskeva ulkoilureittisuunnitelma ja luontoselvitys

http://www.sipoo.fi/easydata/customers/sipoo/files/2007_tekymp/reittissuunitelma_suomi_lowq.pdf