Keskus- ja Helsinkipuisto ja Paloheinä -golf KSL:ssa 17.8.2006
ENNAKKOTIEDOTE HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN KOKOUKSESTA 17.8.2006
HELSINGIN KAUPUNKI TIEDOTE 36a/06
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO
15.8.2006
Helsinkipuiston suunnitteluperiaatteet
Helsinkipuistolle on valmisteltu suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet. Näiden pohjalta on tarkoitus laatia laajassa yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien, muiden sidosryhmien sekä puiston käyttäjien ja asukkaiden kanssa ideasuunnitelmatasoinen Helsinkipuiston yleissuunnitelma, Helsinkipuisto-visio. Suunnitelma tarkentaa Helsingin yleiskaava 2002:een merkityn Helsinkipuiston sisältöä ja toimii alueelle laadittavien uusien asemakaavojen ja asemakaavan muutosten pohjana. Helsingin yleiskaava 2002:een on merkitty Helsinkipuistona kehitettävä laaja virkistysalue, joka sijaitsee keskellä voimakkaasti kehittyvää Helsinkiä. Vuosina 2006 ja 2007 valmistuvat mm. Jätkäsaaren, Kruunuvuorenrannan, Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan sekä Kuninkaantammen alueiden osayleiskaavat. Näissä osayleiskaavoissa Helsinkipuiston läheisyyteen on kaavailtu asuntoja noin 40 000 asukkaalle.
Lisätiedot: toimistopäällikkö Matti Eronen Matti, p. 169 4238
Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet
Keskuspuiston suunnittelua, rakentamista ja hoitoa on ohjannut vuonna 1978 vahvistettu Keskuspuiston osayleiskaava, jossa määriteltiin Keskuspuiston rajaus ja esitettiin Keskuspuistoa koskevat kaavamääräykset. Yleiskaava 2002 korvaa Keskuspuiston osayleiskaavan. Yleiskaava 2002:ssa Keskuspuiston rajaus on esitetty, mutta se ei sisällä Keskuspuistoa koskevia erityisiä määräyksiä. Suunnitteluperiaatteiden pohjalta laaditaan Keskuspuiston asemakaavoittamattomien alueiden virkistysalueasemakaavat Maunulanpuiston, Pirkkolan liikuntapuiston sekä Elontien ja Vantaanjoen väliselle alueelle. Keskuspuiston aluetta ei pienennetä. Keskuspuiston osayleiskaavassa ja Helsingin Yleiskaavassa 2002 esitetty puiston rajaus säilyy. Keskuspuistoon ei rakenneta eikä sijoiteta sellaisia toimintoja, joista syntyy haittaa yleiselle virkistyskäytölle tai Keskuspuiston maisemalle.
Lisätiedot: toimistopäällikkö Matti Eronen Matti, p. 169 4238
Paloheinän jokamiesgolfkentän laajentaminen
Asemakaavan muutos mahdollistaa Paloheinän 9-reikäisen jokamiesgolfkentän pääosin turvallisuussyihin perustuvan laajentamisen nykyisen kentän koillispuolella olevalle peltoalueelle. Tällä hetkellä 15 ha:n kokoinen jokamiesgolfkenttä laajenee 30 ha:n kokoiseksi, mutta säilyy edelleen 9-reikäisenä jokamiesgolfkenttänä. Kaavoitustyön yhteydessä on selvitetty jokamiesgolfkentän laajentamisen aiheuttamat vaikutukset. Laajennus parantaa sekä pelaajien että kentän lähistöllä
liikkuvien turvallisuutta ja parantaa alueen virkistys- ja liikuntapalveluja. Virkistysyhteys Torpparinmäestä Keskuspuistoon ja luontopolku säilyvät.
Lisätiedot: maisema-arkkitehti Jyri Hirsimäki, p. 169 4232
lähettänyt Unknown @ 11:26 ap.
1 kommenttia
1 kommenttia:
Tullinpuomin kohdalla, Keskuspuiston reunalla sijaitsevan Lääkärinkadun puistoalueen merkitystä eteläisen Keskuspuiston osana ja sisääntulopuistona ei pidä tässäkään vaiheessa suunnittelua unohtaa. Kaupunkisuunnitteluvirastohan suunnittelee puistoasemakaavan kumoamista ja kaupunkivillojen rakentamista vilkkaan ulkoilupuiston paikalle.
Keskuspuiston kokonaissuunnittelussa tähdätään esityslistan mukaan juuri sisääntuloalueiden ympäristön parantamiseen. Vaikka eilen lautakunnan käsittelyssä oli alue Maunulasta pohjoiseen, täyspainoinen kaupunkisuunnittelu vaatii myös rinnakkaista eteläisten osien tarkastelua.
Alla otteita lautakunnan eilisestä esityslistasta (www.hel.fi/ksv) ja jokaisen sitaatin jälkeen kommenttini (K):
"Lähes 700 hehtaarin laajuinen Keskuspuiston alue on kymmenen kilometriä pitkä ja edustaa hyvin etelärannikon rikasta ja vaihtelevaa luontoa.
Keskuspuisto on keskeinen virkistys- ja ulkoilumetsä, joka palvelee kaikkia Helsingin asukkaita. Alueella on kattava ulkoilureitistö, jossa
etelä-pohjoissuuntaiset reitit risteävät liikenneväylien kanssa eri tasossa."
K: On kiinnitettävä tarkemmin ja napakammin huomiota puiston käytetävyyteen ja saavutettavuuteen eteläisten kaupunginosien vanhusten, lasten ym. puiston aktiivikäyttäjien näkökulmasta. Puisto, joka vain sijaitsee jossakin liikenneväylien ja parkkipaikkojen keskellä, ei ole hyvin palveleva. Saavutettavuus on tärkeää. Ikäihmiset eivät lasten liikennepuiston ja parkkipaikan ohi noin vain kävele. Itse asiassa Lääkärinkadun kohta on
suurelle käyttäjäryhmälle ainoa, ja monille kaikkein helpoin tapa päästä Keskuspuistoon. Siksi sillä
tulee säilyttää puistoasemakaava.
"Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin yleiskaavan 2002:n yhteydessä 26.11.2003 seuraavan toivomusponnen: "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Keskuspuiston jatkosuunnittelun lähtökohtana on se, ettei Keskuspuiston kokoa pienennetä eikä alueelle rakenneta nykyistä enemmän."
K: Tämän ponnen esittäjä käsittääkseni tarkoitti myös Lääkärinkadun aluetta Keskuspuistosta puhuessaan. Mutta onko sillä väliä?
"Katu- ja rautatiealueita koskevissa määräyksissä todetaan, että "rakentamiseen liittyvät välttämättömät leikkaukset ja pengerrykset tai muut niihin verrattavat toimenpiteet tulee tehdä siten, ettei tarpeettomasti vahingoiteta kasvillisuutta tai turmella maisemakuvaa". Liikenteen suoja-alueiksi varattuja alueita on Keskuspuistoa sivuavien ja leikkaavien liikenneväylien varsilla."
K: Aina kun Keskuspuiston reunalle rakennetaan teitä, taloja ym.,suoja-alueet vähenevät, puiston ekosysteemi muuttuu ja puiston virkistyskäyttöön soveltuva pinta-ala pienenee. Sitähän juuri ei haluttu tehdä. Jos me jotain vihreää linjaamme Helsingissä säilytettäväksi, olisi luontevaa aloittaa Keskuspuiston rauhoittamisesta rakentamiselta. Puisto on keuhkomme ja ylpeytemme. Harvassapa pääkaupungissa voi ajaa kaupungin halki pyörällä metsässä.
"Keskuspuisto alkaa Helsingin keskustasta ja jatkuu yli kuntarajojen ulottuvana virkistysaluekokonaisuutena. Alueen arvot ovat laajoissa ja
yhtenäisissä ulkoilualueissa, joissa helsinkiläiset voivat turvallisesti liikkua ja nauttia luonnosta sekä viihtyä eri harrastusten parissa."
K: Ei riitä, että Keskuspuisto alkaa keskustasta, tai on siellä. Sinne pitää myös päästä! Ja silloinkin, kun on vaikeasti tai hitaasti liikkuva. Puistokokonaisuuden yhtenäisyys vaarantuu ilman muuta, jos reuna-alueita pilkotaan asumiseen, autoteille tai golfkentille. Se ei ole puiston säilyttämisen hengen mukaista, kirjaimesta en tiedä.
"Keskuspuistoon ei rakenneta eikä sijoiteta sellaisia toimintoja, joista syntyy haittaa yleiselle virkistyskäytölle."
K: Keskuspuiston reunalle nouseva suurehko asuinalue vaarantaa yleistä virkistyskäyttöä hälyttävästi.
"Keskuspuiston merkitystä ulkoilupuistona vahvistetaan parantamalla yhteyksiä ydinkeskustaan, Keskustan kulttuuripuistoon ja ympäröiville
asuinalueille."
K: Lääkärinkadun sisääntulopuiston rakentaminen asuinalueeksi nimenomaan vakavasti heikentää yhteyksiä keskustaan.
"Keskuspuistoon ei sijoiteta ympäröivien asuntoalueiden lähivirkistyspalveluja, vaan uusille asuinalueille tulee varata riittävät lähivirkistyspalvelut, jotka liitetään Keskuspuistoon."
K: Miten tämä periaate on käytännössä sovitettavissa yhteen mahdollisen Lääkärinkadun asuinalueen rakentamisen kanssa? Eipä mitenkään. Sanahelinää, listan täytettä.
"Keskuspuiston vetovoimaisuuden, virkistävyyden sekä luontoalueiden säilymisen kannalta on tärkeää, että Keskuspuisto säilyy mahdollisimman yhtenäisenä."
K: Yhtenäisyys kärsii reunasta pala nakertamalla. Pitää arvailla, mistä sinne Keskuspuistoon pääsee, tuonko kaupunkivillan takapihan takaa..? Lääkärinkadun puistoa halkovat erittäin keskeiset ulkoilureitit, ladut ym, jotka kaupunkivillojen myötä poistuisivat viraston aiemmin korostamasta 'yleisestä käytöstä' ja siirtyisivät paljolti äsken mainituiksi 'asuntoalueiden lähivirkistyspalveluiksi'. Tällaista lopputulosta ei ymmärtääkseni pitänyt tavoitella.
"Keskuspuisto on ensisijaisesti luonnossa tapahtuvaan ulkoiluun ja liikuntaan kuten hiihtoon, kävelyyn, juoksuun, suunnistukseen ja pyöräilyyn tarkoitettu ulkoilualue. Tavoitteena on ulkoilureittien sujuva jatkuminen
Keskuspuiston osasta toiseen."
K: Ks. edellinen pointti. Mikä on ulkoilureitin määritelmä? Lääkärinkadun asuinalueen myötä kevyen liikenteen reitit muuttuisivat lähinnä pihateiksi.
"Keskuspuistossa tulee olla myös rauhoittumiseen ja luonnontarkkailuun soveltuvia hiljaisia alueita. Eri ikä- ja käyttäjäryhmien tarpeet tulee ottaa huomioon."
K: Ovathan vanhuksetkin ikäryhmä. Ovathan Laakson sairaalan ja terveysaseman käyttäjät puiston merkittävä käyttäjäryhmä. Samoin vauvaperheet ja muut rullaajat. Eli Lääkärinkadun puisto on reitti, josta voi sujahtaa suoraan liikenteen keskeltä kaupunkimetsään. Eteläisessä Helsingissä ei muita helppoja pujahdusaukkoja Keskuspuistoon juuri ole. Vai onko?
"Keskuspuisto on Helsingin keskusmetsä, joka mahdollistaa suomalaisen metsän kokemisen keskellä kaupunkia. Ulkoilumetsän hoidon tavoitteita ovat
luonnonmukaisuus, vaihtelevuus, kauneus, elinvoimaisuus ja uusiutuvuus."
K: Metsän voi nyt kokea keskellä kaupunkia edellä kuvaamallani tavalla myös sillon, kun on vanha, pieni tai liikkuu muuten vain verkkaisesti.
Lähiliikunta voi olla jollekin kirosana, mutta itse arvostan päivittäisten lähiulkoilumahdollisuuksien säilyttämistä helsinkiläisille. Alue on upea ja käytettävyytensä plus metsäisyytensä takia ainutlaatuinen ulkoilupuisto, joka jatkuu helposti saavutettavana kaupunkimetsänä.
"Puiston sisääntulokohtien ympäristöä parannetaan."
K: Lääkärinkadun puisto on puiston erityisen tärkeä, esteetön ja selkeästi vihrein eteläinen sisääntulokohta. Eteläinen sisääntulo lasten liikennepuiston luona on lähinnä valtava parkkipaikka.
"Ympäristöhäiriöiden vähentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Liikenteen aiheuttamia melu-, turvallisuus- ja saastehaittoja puiston käytölle vähennetään mahdollisimman tehokkaasti puistoon liittyvillä tie- ja katualueilla. Keskuspuiston alueelle ei sijoiteta ympäristöhäiriöitä aiheuttavia toimintoja."
K: Mitä tämä tarkoittaa Lääkärinkadun suunnittelun osalta? Lääkärinkadun asuinalueen ja autotien rakentamisen mukanaan tulevat ympäristöhaitat lienevät selvät.
"Pentti Laitinen (18.12.2005) esittää, että Keskuspuistolle, Lääkärinkadun alue mukaan lukien, on haettava Kaupunkipuisto-status."
K: Tämä on kannatettava esitys. Kun nyt esityslistassa ei jostain syystä enää puhuta edes koko Keskuspuiston osayleiskaavasta vaan kevyemmin Maunula-pohjoinen-akselin asemakaavoittamattomien aluiden kohtalosta, koko puiston yhtenäisyys ja tulevaisuus ulkoilumetsänä alkaa vaikuttaa yhä epävarmemmalta.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu