tiistaina, lokakuuta 13, 2009

Natura vai Sipoonkorpi

Liitosalueen ranta-alueet ovat ruovikkoisia ja suurimmaksi osaksi liejupohjaista, tulva-alueisiin kuuluvaa.







Liitosalueen suunnittelu on jo täydessä vauhdissa. Suunnittelijat pyrkivät vastaamaan politiikkojen asettamaan tavoitteisiin '40.000 uuden asukkaan kaupunginosasta'. Ja saman tien käytetään epäreilua taktiikkaa: joko rakennetaan Sipoonkorpeen tai ruvetaan rakentamaan Östersundomin natura-alueiden kustannuksella. Kolmaskin vaihtoehto on olemassa: tiivis kerrostalovaltainen yhdyskuntarakenne lähelle tulevaa raitioliikenneyhteyksiä.

Östersundomin natura-alueiden julkinen aliarviointi on jo käynnissä. Kohteet eivät ole edes luonnontilaisia ja vaatisivat ruoppausta. Liitosalueen natura-alueet kuuluvat Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien natura-alueeseen. Pinta-alaa kohteella on 350 ha. Alueesta suurin osa on jo luonnonsuojelulailla tai -asetuksella perustettu suojelualueiksi.Kohde on poikkeuksellinen, ennen kaikkea sijaintinsa vuoksi. Pääkaupunkiseudun läheisyydestä ei korvaavaa kohdetta löydy. Näiden alueiden heikentäminen rakentamalla vaatisi raskaan poikkeuslupamenettelyn. Luontodirektiivin mukaiset poikkeusperusteet eivät täyty, koska rakentamiselle on olemassa todellinen vaihtoehto, jonka jo suunnittelijat itse ovat esitelleet.

Ensi vuosi 2010 on luonnon monimuotoisuuden suojelun taitekohta: monimuotoisuuden taantuminen on pysähtynyt tai hidastunut, ainakin poliittisten tavoitteiden mukaan. Tämä vaatii vahvaa luonnonsuojelun ja luontoarvojen julkista keskustelua, vaikka ilmastonmuutoksen nimissä argumentointi luonnon monimuotoisuuden puolesta voi jäädä tai jätetään jalkoihin. Mielestäni vihreiden vastuulla on ylläpitää vahvaa luonnonsuojelupolitiikkaa, myös kunnallisella tasolla. Toivottavasti helsinkiläisten päättäjien selkäranka ei taitu liitosalueen natura-keskustelussa.

Tunnisteet: , , , ,

2 kommenttia:

9:39 ap. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Uhrataanko Östersundomin luontoarvot kaavoituksessa? (HS 17.1.2020)

Kaiken kaikkiaan surullisen kuuluisan Helsingin aluevaltausprosessin keskeinen perustelu olivat huikeasti ylimitoitetut rakentamisennusteet. Alueella ei voida onnistuneesti saavuttaa esitettyjä väestötavoitteita, koska soveltuvaa rakennusmaata on liian vähän.

Joudutaanko nyt seuraamaan, kuinka luontoarvot, viihtyvyys ja hyvä yhteiskuntasuunnittelu uhrataan yrityksessä todistella aluevaltauksen poliittinen argumentaatio - pitäen kiinni näistä epärealistisista tavoitteista? Jatkuvatko huonosti perustellut päätökset ja kansalaisia harhaan johtava tiedotus?

Helsingin kaupunginsuunnitteluviraston ja Matti Visantin halu rakentaa Natura-alueiden ruovikoihin (HS 17.1.2020) ei ole uskottava! Tällaisen ajatuksen esille tuominen lienee osa strategiaa, jossa tiedetään jo Natura-ruovikoiden rakentamisen kaatuvan mahdottomuuteensa. Varsinaisena tavoitteena on rakentaminen Sipoon korpeen - kuin pakon sanelemana vaihtoehtona!

Eikö olisi jo aika tunnustaa poliittiset virheet ja epärealistiset väestötavoitteet ja ruveta rakentamaan aluetta hyvän yhteiskuntasuunnittelun mukaisesti? Ihan riippumatta siitä mihin kuntaan alue luetaan.

Martti Hildén
filosofian kandidaatti, museomestari
Sipoo

 
11:58 ap. , Blogger Jussi Heinämies kirjoitti...

Arkk. Matti Visanti Helsingin KSV:sta tuntee kovin huonosti maankäyttö- ja rakennuslakia ja vileä huonommin luonnonsuojelu- ja Natura-säännöksiä. Jotta poikkeaminen Natura-alueen suojelusta voitaisiin myöntää, tulee olla sekä pakottava syy että osoitettavissa korvaava luontoalue vastaavin luontoarvoin.

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu