keskiviikkona, kesäkuuta 14, 2006

Kaupunkipihat vihreiksi

Aamu-tv:ssä oli tänään haastateltavana arkkitehti, joka puhui vihreiden kerrostalopihojen puolesta. En voisi enempää samaa mieltä olla.

Havainnekuvissa kaksi asfaltoitua helsinkiläistä kerrostalopihaa, joiden välissä oli muuri, muutettiin viihtyisäksi kokonaisuudeksi. Muurin tilalle tuli läpinäkyvä aita, jossa on aina auki oleva portti. Roska-astiat vietiin pois paraatipaikalta tyhjänä olleeseen autotalliin. Asfaltin tilalle laitettiin tiilipäällyste. Pihalle istutettiin uusia puita ja kasveja sekä tuotiin puutuolit ja -pöytä. Voilá!

Kasvit tuovat kerrostalojenkin pihalle kosteutta, lintuja ja hyönteisiä, eloa. Puu ja kivi ovat lämpimiä materiaaleja betoniin ja muoviin verrattuna.

Keskieurooppalaisessa esimerkissä ankea asfalttipiha oli muutettu varsinaiseksi keitaaksi - näytti jo enemmän kedolta kuin takapihalta. En silti panisi keidasta pahakseni. Asukkaat voivat tehdä paljon pihojensa hyväksi. Tarvitaan vain ahkera ideoija ja innokas työporukka, joka ei jätä leikkiä kesken. Kaupungin pitää tukea hyviä viherpihahankkeita.

Asuin lapsuuteni Kalliossa. Wallininkujan takapiha oli valtava korttelipiha, jossa kasvit saivat rehottaa kallioilla, mehiläiset lennellä, pyykit kuivua telineillä ja lapset juoksennella talolta toiselle kavereita moikkaamaan. Äidit huutelivat lapsiaan niin, että talojen seinät raikasivat. Piha oli kodikkuudessaan ja vehreydessään kuin toinen todellisuus, pölyisten Kallion katujen vastakohta. Sellaista toivoisin lisää Helsingin lapsille - ja aikuisille.

torstaina, kesäkuuta 01, 2006

Malminkartanon metsä ja täyttömäki KSL:ssä 1.6.

KSL:n esityslistalta 1.6. poimittua. Vaikka asia näytti jo ratkenneen alkukeväästä siten ettei täyttömäkeä laajennettaisi metsäalueen päälle (kiitos paikallisaktivismin, jota ansiokkaasti on vetänyt Horisontin toiminnanjohtaja Jaana Löppönen), niin rakennusviraston epävarmuus jätemaan sijoituspaikasta ehti jo aiheuttaa hämmennystä. Tiistaina 30.5. Malminkartanon metsäjuhlaan osallistuneet Otto Lehtipuu, Sirkka-Liisa Vehviläinen ja Paavo Arhinmäki kuitenkin vakuuttivat että täyttömäkeä ei laajenneta, ja tässä sama on mustana valkoisella.

RAKENNUSKIELLON MÄÄRÄÄMINEN HONKASUOLLE, MALMINKARTANON TÄYTTÖMÄELLE
JA KONALAN TEOLLISUUSALUEEN POHJOISOSAAN (NRO 11563)

Karttalehdet F7/4626, F6/4625, hankenro 266

Sijainti
Alue sijaitsee Pohjois-Malminkartanossa ja käsittää täyttömäen, Honkasuon kallio-, metsä- ja niittyalueet sekä osan Konalan teollisuusaluetta. Alue rajautuu idässä Malminkartanon asuntokortteleihin ja AEL:n koulutuskeskukseen, lännessä Konalan teollisuusalueeseen ja Vihdintiehen, pohjoisessa Vantaan Myyrmäkeen ja Rajatorppaan.

Maanomistus
Täyttömäki, kalliometsä sen pohjoispuolella ja osa teollisuusaluetta on Helsingin kaupungin omistuksessa. Honkasuo on suurimmaksi osaksi Kapiteeli Oyj:n omistuksessa. Lohja Rudus omistaa kiviainesteollisuuskäytössä olevan kiinteistön Vihdintien varressa.

Yleiskaava
Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) täyttömäki ja sen pohjoispuolinen metsä on virkistysaluetta, Honkasuolle on osoitettu pientalovaltainen asuinalue. Konalan teollisuusalue on osoitettu laajentumaan pohjoiseen. Kehä ll:n jatke on piirretty karttaan, mutta sitä koskeva indeksi kertoo, että yleiskaavan vahvistamispäätös ei koske kyseistä merkintää, vaan varauksesta päätetään Uudenmaan maakuntakaavassa.

Suunnittelutilanne
Noin 80 hehtaarin kokoinen alue on asemakaavoittamaton, asemakaavan laatiminen on vireillä. Sitä koskevat maankäytön suunnitteluperiaatteet on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 23.2.2006.

Honkasuolle suunnitellaan 2 000 asukkaan pientaloaluetta, tiivistä kaupunkikylää, joka tukeutuu sekä Malminkartanoon että Myyrmäen aluekeskukseen. Tiehallinto laatii yleissuunnitelmaa Kehä ll:n jatkamisesta Hämeenlinnanväylälle suunnittelualueen läpi. Kehätietä tutkitaan pitkässä tunnelissa asuntoaluevarauksen eteläpuolelta, ratkaisuja linjausvaihtoehdosta tai liittymäalueen tilatarpeista ei ole vielä tehty. Arvokasta virkistysmetsää säästetään mahdollisuuksien mukaan. Täyttömäkeä ei laajenneta, mutta virkistyskäyttöä pyritään monipuolistamaan. Suunnittelualueen kautta kulkee myös seudullisia viheryhteyksiä.

Määräaikaisten suunnittelutarveratkaisujen nojalla Konalan pohjoisosassa toimivat kivimurskaamo sekä betoni-, asfaltti- ja jäteasemat. Lohja Ruduksen kiviaineen murskaus- ja kierrätystoiminnasta on vireillä ympäristövaikutusten arviointi. Siinä lähtökohtana on toiminnan laajentuminen Konalassa moninkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Toiminnan ympäristöhäiriöiden vähentämismahdollisuuksia tutkitaan. Asemakaavaluonnosta laadittaessa aluetta tutkitaan paitsi työpaikka-alueena, myös liikuntaa palvelevien hallien keskittymänä. Sekä Honkasuon että Espoon Uusmäen asuinalueet tulevat rakentumaan vain parin sadan metrin etäisyydelle.

Kaikki suunnittelualueella vireillä olevat hankkeet ja varaukset ovat toisistaan riippuvaisia, ja kokonaisuus on suunniteltava huolellisesti ennen osaratkaisujen toteuttamista. Koko laajaa aluetta koskevan asemakaavaluonnoksen hyväksymisen jälkeen asemakaavat laaditaan osa-alueille erikseen.

Kaavoituksen keskeneräisyyden ja osin ratkaisemattomien hankevaihtoehtojen takia alue on syytä asettaa rakennuskieltoon. Rakennuskieltoalueella kaikki maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia.


EHDOTUS
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavaosaston piirustuksessa nro 11563 esitetty alue, joka käsittää Honkasuon ja Malminkartanon täyttömäen alueet sekä Konalan teollisuusalueen pohjoisosan, määrätään rakennuskieltoon kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi kahden vuoden ajaksi maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella.

Lisätiedot:
Tyynilä Suvi, arkkitehti, puhelin 169 4291