Natura vai Sipoonkorpi

Liitosalueen ranta-alueet ovat ruovikkoisia ja suurimmaksi osaksi liejupohjaista, tulva-alueisiin kuuluvaa.

Liitosalueen suunnittelu on jo täydessä vauhdissa. Suunnittelijat pyrkivät vastaamaan politiikkojen asettamaan tavoitteisiin '40.000 uuden asukkaan kaupunginosasta'. Ja saman tien käytetään epäreilua taktiikkaa: joko rakennetaan Sipoonkorpeen tai ruvetaan rakentamaan Östersundomin natura-alueiden kustannuksella. Kolmaskin vaihtoehto on olemassa: tiivis kerrostalovaltainen yhdyskuntarakenne lähelle tulevaa raitioliikenneyhteyksiä.

Östersundomin natura-alueiden julkinen aliarviointi on jo käynnissä. Kohteet eivät ole edes luonnontilaisia ja vaatisivat ruoppausta. Liitosalueen natura-alueet kuuluvat Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien natura-alueeseen. Pinta-alaa kohteella on 350 ha. Alueesta suurin osa on jo luonnonsuojelulailla tai -asetuksella perustettu suojelualueiksi.Kohde on poikkeuksellinen, ennen kaikkea sijaintinsa vuoksi. Pääkaupunkiseudun läheisyydestä ei korvaavaa kohdetta löydy. Näiden alueiden heikentäminen rakentamalla vaatisi raskaan poikkeuslupamenettelyn. Luontodirektiivin mukaiset poikkeusperusteet eivät täyty, koska rakentamiselle on olemassa todellinen vaihtoehto, jonka jo suunnittelijat itse ovat esitelleet.

Ensi vuosi 2010 on luonnon monimuotoisuuden suojelun taitekohta: monimuotoisuuden taantuminen on pysähtynyt tai hidastunut, ainakin poliittisten tavoitteiden mukaan. Tämä vaatii vahvaa luonnonsuojelun ja luontoarvojen julkista keskustelua, vaikka ilmastonmuutoksen nimissä argumentointi luonnon monimuotoisuuden puolesta voi jäädä tai jätetään jalkoihin. Mielestäni vihreiden vastuulla on ylläpitää vahvaa luonnonsuojelupolitiikkaa, myös kunnallisella tasolla. Toivottavasti helsinkiläisten päättäjien selkäranka ei taitu liitosalueen natura-keskustelussa.