maanantaina, lokakuuta 30, 2006

Helsingin kaupunki jarruttelee luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymistä

Lehdistötiedote Helsinki 26.10.2006
Vihreät luottamushenkilöt Pörrö Sahlberg, Jussi Heinämies ja Outi Alanko-Kahiluoto:
Helsingin kaupunki jarruttelee luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymistä

Yleisten töiden lautakunta päätti 12.5.2003 § 315 siirtyä kaikilla maisemapelloillaan luonnonmukaiseen viljelymenetelmään vuoden 2006 alusta. Vuonna 2005 hankkeen valmisteluun haettiin vuoden lisäaika. 26.10.2006 Yleisten töiden lautakunnan kokouksessa lautakunnan enemmistö päätti äänin 6-2 perua aikaisemmat päätökset luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymisestä ja kokeilla luonnonmukaista viljelyä vain pienellä osalla peltoalaa. Lisäksi tullaan kokeilemaan suorakylvömenetelmää, jonka yhtenä yleisesti tunnettuna haittana monimuotoisuudelle on rikkakasvien torjunta-aineiden lisääntynyt käyttö.

Luonnonmukaiseen viljelyyn siirtyminen on yksi "Maisemapeltojen ja Haltialan tilan kehittämissuunnitelman" keskeisistä tavoitteista. Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelmassa luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja vaaliminen on mainittu yhdeksi viidestä päätavoitteesta. Maisemapellot ja Haltialan tila ovat oleellinen osa Helsingin viheralueverkostoa. Maisemapeltojen viljelyn tärkein tavoite on kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden maisemanhoito ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Alueen luonnon monimuotoisuuteen kuuluvat mm. perhoset ja linnut, jotka hyötyvät siitä, että kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä.

Me allekirjoittaneet olemme sitä mieltä, että Helsingin kaupungilla on varaa huolehtia myös luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta tuleville sukupolville.
Pörrö Salhlberg
Yleisten töiden lautakunta, vihr.
Jussi Heinämies
Yleisten töiden lautakunta, vihr.
Outi Alanko-Kahiluoto
Kaupunginvaltuutettu, vihr.

maanantaina, lokakuuta 09, 2006

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta!

Rakennusuhan alla olevassa Lääkärinkadun puistossa vietettiin eilen Keskuspuiston suojelupäivää. Olin jo toista kertaa mukana järjestämässä tapahtumaa, joka veti tälläkin kertaa paljon innokasta väkeä puistoon.

Keräsimme lisää nimiä vetoomukseen ja painoimme Ei enää palaakaan Keskuspuistosta! logoa paitoihin ja kauppakasseihin.

Näkymä puistossa sunnuntaina 8.10.2006: sauvakävelyporukoita, pyöräilijöitä, koiranulkoiluttajia, pieniä lapsia opettelemassa pyöräilyä, perheet lastenvaunujen kanssa. Ja nämä kaikki ihmisiä joita emme olleet erikseen kutsuneet paikalle.

Puistoon suunnitellun asuinalueen luonnos tulee kaupunkisuunnittelulautakuntaan marraskuussa ja mahdollisesti valtuustoonkin vielä tämän vuoden puolella. Toivon sen kuitenkin tyssäävän viimeistään kaupunginhallituksessa. Hankkeen hyöty-suhde on nimittäin heikko verrattuna menetykseen. Siitä lisää alla.

Lääkärinkadun puistosta on löydetty 10 kpl lehtonataa, jotka ovat kärsineet kuivuudesta ja joiden olosuhteita ei saa rakentamisella heikentää vaan pitää nyt pikemminkin kohentaa. Puistossa lentelee lepakoita. Rakentaminen luonnollisesti hankaloittaisi niiden elämää.

Suunnittelutilanne on tällä hetkellä se, että kalliolle ei rakenneta, jo valmiiksi rakennettuun puistoon ei rakenneta ja lehtonata-alueelle ei rakenneta. Tämän tiedon valossa kun katsoo suunnittelualueen karttaa, huomaa, että ns. sallittua ja ekologiselta kannalta mahdollista tilaa jää enää vain muutaman matalan kerrostalo-villan rakentamiselle. Ne aiotaan ripotella alueelle niin, että molemmin puolin jää puistoa.

En pidä järkevänä jatkaa alueen suunnittelua näissä olosuhteissa. Miksi ihmeessä rakentaa autotie Urheilutien pästä halkomaan Keskuspuistoa parin talon takia? Nyt haetaan turhauttavaa minivoittoa eli muutamia asuntoja ulkoilupuistoon, kun voitaisiin hakea suurempaa hyötyä ja paljon fiksummin.

Yksi vaihtoehto on jättää Keskuspuiston kulmaus rauhaan ja vaikka korottaa Keski-Pasilan muutamaa kerrostaloa yhdellä kerroksella. Mielummin korkeutta ratapihalle kuin leveyttä Keskuspuistoon.

Toinen vaihtoehto on pystyttää uudet talot nykyisten Mannerheimintietä reunustavien kerrostalojen tonteille, takapihoille, joilla on runsaasti asfaltoitua parkkitilaa ja joiden alle voidaan hyvään kalliomaaperään louhia parkkihalleja tai mitä sitten nykyaikaisessa kaupunkivillassa tarvitaankaan....

Näin jo olemassa olevat taloyhtiöt - jotka mitä todennäköisimmin sirottelurakentamisen toteutuessa tulevat valittamaan puistoasemakaavan kumoamisesta - saisivat rutkasti rahaa, olisivat tyytyväisiä, Keskuspuisto natoineen ja eläimineen säilyisi ja Ville Komsin alunperin minulle esittelemä loistava idea toteutuisi.