Lääkärinkadun puiston kohtalo

Keskuspuistoon pääsee suoraan Urheilukadun päästä, Tullinpuomin kohdalta. Se on uskomaton onni, hieno asia, joka pelastaa Tullinpuomin pahimmalta melu- ja pienhiukkassaasteelta. Tullinpuomin ilmanlaatu on koko maan huonoin. Surkea.

Tätä keskuspuiston aluetta käyttävät aktiivisesti työmatkapyöräilijät välillä Etelä-Helsinki-Vantaan raja, koiranomistajat, hiihtäjät, pulkkailijat, päiväkotiryhmät (erityisen ahkerasti), koululaisryhmät Ruskeasuolta, Taka-Töölöstä ja Meilahdesta, Laakson sairaalan ja terveyskeskuksen asiakkaat, HYKSin työntekijät, muut työpaikkalounastajat ja niin edelleen.

Alueen reunalla sijaitsee kaupunginosan suurin leikkipuistokokonaisuus, viime vuosina upeaksi remontoitu ja rakennettu Tuulinpuomin leikkialue, joka toimii myös koululaisten iltapäiväkerhona, kaupunkilaisten perheiden leikki-, uima- ja ruokailupaikkana. Asukaspuistossa järjestetään ohjattua liikuntaa, muskareita ja niin edelleen. Laakson "lasten keskuksessa" on lisäksi jalkapallokenttä ja skeittiramppi nuorille. Skeittiramppi on kovassa käytössä.

Leikkipuisto on rakennettu suojaisten kallioiden kupeeseen, jotta lapset voivat rakentaa majojaan ja leikkiä inkkaria ja länkkäriä. Se on todellinen vihreä etuoikeus Mannerheimintien varrella asuville kaupunkilaislapsille ja heidän kehittyville keuhkoilleen!

MITÄ SEURAAVAKSI TAPAHTUU?
Tämän Lääkärinkadun puistoksi ristityn alueen kohtalon ratkaisee kaupunkisuunnittelulautakunta tänä syksynä. Ulkoilupuiston paikalle nousee kaupunkivilloja - tai sitten ei. Rakennustyömaa valtaa alueen viideksi vuodeksi, mikäli sille annetaan lupa. Leikkipuiston toiminta rampautuu koko täksi ajaksi ja myös sen jälkeen. Kalliot räjäytetään ja paikalla leijuu pölypilvi, joka yskittää ja masentaa. Kerrostalot varjostavat entisen metsän.

Syynä keskuspuiston nurkanvaltaukseen on esitetty vanha osayleiskaava, jossa alue jätettiin virallisen keskuspuiston alueen ulkopuolelle. Helsingin kaupunki halusi rakentaa paikalle sairaalarakennuksen. Optio rakentamiselle jäi vielä yleiskaava 2002:kin, vaikka kaupunki oli jo ajat sitten luopunyt sairaalahankkeestaan KHO:n (korkein hallinto-oikeus) määräyksestä. KHO perusteli alueen olevan tärkeämpi virkistykäytössä.

Helsingin viheralueita arvostavat ihmiset ovat olleet raivoissaan kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelmista rohmuta tämä tärkeä alue yleisestä ulkoilukäytöstä kaupunkivillojen takapihaksi ja omaisuudeksi. Keskuspuistoa pidetään pyhänä, siihen ei saa koskea, sitä ei saa myydä rakennusliikkeille, sitä ei saa nakertaa. Ei enää palaakaan Keskuspuistosta! Vetoomukset, asukastapahtumat ja yhteydenotot eivät todellakaan ole saaneet lautakunnan päätä kääntymään. Keskustelua on käyty julkisuudessa kuitenkin vilkkaasti.

En luota lautakunnan kok-dem-enemmistön pään kääntymiseen edes rauhoitetun lehtonadan takia, saati ihmisten vahvojen mielipiteiden myötä. He ovat tottuneet rakentamisen vastustajiin, heitä ärsyttää asukasvastarinta perusteluineen, heitä huolestuttaa viheralueiden riittävyyttä enemmän asuntojen riittävyys veronmaksajille. Näin he oikeuttavat äänestyspäätöksensä. Musta on heille mustaa ja valkoinen valkoista. Uusia asuntoja sekä tärkeiden viheralueiden säästämistä ei voida Helsingissä muka toteuttaa yhtaikaa. Surullista sokeutta - kyllä voidaan.

Olo ei ole toiveikas, sillä vastikään lautakunta päätti jättää nk. virallisen keskuspuiston ilman osayleiskaavaa, vaikka osayleiskaavan laatimista on suunniteltu määrätietoisesti jo vuositolkulla. Viesti on selvä. Keskuspuiston kokonaisuus jäi yllättäen ilman yhteistä rajaa, ja kutakin keskuspuiston aluetta käsitellään jatkossakin yksittäisenä palana. Nakertaminen voi jatkua. Keskuspuiston viheralueilla ei ole edes osayleiskaavan suomaa lainvoimaa. Asemakaavoja voidaan "tarpeen tullen" muuttaa. Sehän on keino täydennysrakentaa tonttipulasta kärsivään Helsinkiin.

Lääkärinkadun puiston kohtalon myötä sinetöidään koko keskuspuiston tuleva kohtalo: onko se reservi, josta napata alueita asumiseen "tarpeen mukaan" vai rauhoitettu vihreä virkistysalue ja pääkaupungin keuhkot. Siitä päätetään nyt.

OTA KANTAA: Tervetuloa sunnuntaina 8.10. Lääkärinkadun puistoon painamaan ilmaiseksi omaan vaatteeseen tai kauppakassiin logo: EI ENÄÄ PALAAKAAN KESKUSPUISTOSTA!

Malmin lentokenttäalue

HeVi:n viheraluetyöryhmä teki 9 hengen voimin retken Malmin lentokenttäalueelle tiistaina 29.8. Malmin lentokentän paikalle on tarkoituksena suunnitella ns.kaupunkipientaloista koostuva alue noin 10 000 asukkaalle. Nykyisten lentokentän ympäristössä olevien asuin- ja yritystoiminta-alueiden asemakaavat säilytetään ennallaan. Malmin lentokenttäalue on Yleiskaava 2002:n valitusalue, eikä alueen osayleiskaava etene ennen valituksen käsittelyä.

Helsinki-Malmin lentoasema valmistui vuonna 1936. Helsinki-Vantaan lentoaseman valmistuttua 1952 Malmin lentoasema siirtyi harrastustoiminnan ja pienilmailun käyttöön. Lisäksi sitä käyttävät Rajavartiolaitos, Medi-Heli, Poliisi ja Pelastuslaitos. Lentoaseman liikenteestä koulutuslentoja on noin 75-80%. Harrastajia Helsinki-Malmin lentoaseman kerhoissa on lähes 3000.

Malmin lentokentän säilyttämistä haluavien kansalaisaktiivisuus on Helsingin mittakaavassa poikkeuksellisen organisoitunutta. Syyskuun alussa 2006 kansalaisadressin lentokentän säilyttämisen puolesta on allekirjoittanut noin 42 000 ihmistä.

Malmin lentokentän ystävät ry on korostanut kenttää puolustaessaan paitsi lentokentän merkitystä pienilmailu- ja laskuvarjoharrastukselle ja niiden koulutukselle, myös malmilaisten identiteetille ja lisäksi se korostaa lentokenttäalueen merkitystä paikallisena viheralueena, joka on ainoa isokuovin elinpaikka Helsingissä. Alueella on merkitystä paitsi Viikistä lähtevän vihersormen osana, myös alueellisena virkistysalueena: kentän ympäri kulkee noin 5 kilometriä pitkä kuntorata.

Muita kentän säilyttämistä puoltavia argumentteja Malmin lentokentän ystävien mukaan ovat ne, että alue on World Monuments Fundin ja modernin arkkitehtuurin merkkikohteita listaavan DoCoMoMo:n listalla; lisäksi Museovirasto on määritellyt kentän merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Lisäksi lentokentän merkitystä korostetaan työllistäjänä ja pääkaupunkiseudun varakenttänä.

Soveltuuko Malmin lentokenttäalue sitten rakennusmaaksi, eli millaiset asiat olisi syytä muistaa jos alue rakennettaisiin? Lentokenttäalueen pohja on pettävä, joten se pitäisi paaluttaa huolellisesti. Lisäksi lähistöllä sijaitseva mikroautorata aiheuttaa meluhaittoja, ja se pitäisi poistaa tai siirtää. Rakentamisen yhteydessä pitää myös ratkaista se, minne Malmin lentokenttätoiminnot siirrettäisiin ja tutkia mahdollinen uusiokäyttö lentokenttärakennuksille. Lisäksi rakentamisen yhteydessä olisi muistettava alueellinen virkistys- ja viheraluetasapaino.